Asuntoa rakkaudella, rakkautta asunnolla
Olen nyt ylpeänä ensimmäisen vuokrasopimukseni allekirjoittanut, tai no - teknisesti isäni, mutta asunto kuitenkin allekirjoittaneelle määritetysti. Sisustusinnoitus vauhdissa joskin vielä hieman budjetin osalta auki - kuitenkin se lupaus itselle ainakin futonvuoteen rungosta täytyy pitää, se vain on niin mahtava. Pääasialliset sävyt kalusteissa tulevat olemaan puna-mustaa, johtuen sen omasta aasialaisesta värimaailmasta. Saa nähdä miten aneemiseksi sen sitten saakaan.
Yleisesti seurustelusuhteenihan on sujunut hyvin, olen oppinut ja panostanut suhteeseen paljon ja parantanut tapojani siitä entisestä. Kuitenkin vielä edelleen vivahteet siitä vanhasta on tallella, päivästä riippuen miten vahvasti ja vaikuttaako ne toimitapoihini. Huonona (joillekin se saattaisi olla hyväkin) homma menee silmäpeliä seuraavalla rajalla, tutustautuminen ei vielä ole tapahtunut mutten sano etteikö sekin saattaisi pahana päivänä käydäkin toteen, rajat kuitenkin selvillä siinä määrin ettei mitään fyysistä kontaktia. Riippuen toki paikoista, esimerkiksi työpaikalla eräskin naispuolinen työntekijä on siinä määrin miellyttävää katsottavaa sillä omalla luonnollisuudellaan että häntä huonona päivänä moikkailisi joka kerta nähdessään, tähän asti kuitenkin ainoat kontaktit olleet pelkästään moikkaamisen tasolla, ehkä jopa parempi näin. Metromatkat on mielenkiintoisimpia, sitä odottaa hieman innostuen kun astuu metroaseman portaisiin päästäkseen laiturille näkemään onko siellä yhtään potentiaalisesti kaunista yksilöä jonka kimppuun silmillään voisi tarrata. Tänään töistä tullessani valitsin rehellisesti vaunun ikkunasta nähtyäni vaaleahiuksisen naisyksilön omaten ihan miellyttävän asuvalinnan, joskin suhteellisen helpon. Mustavalkoinen kuviohame, legginsit ja musta nahkatakki todellakin täysin vaaleahiuksisen tytön päällä herättää allekirjoittaneen huomion helposti. Tyttöä vastapäätä oleva penkki oli vapaa joten tietenkin aktiivisena miehenalkuna istuin siihen, hän oli siinä määrin mielenkiintoinen luonne että tarkasteli minua silmistä varpaisiin avoimesti neutraalilla ilmeellä jonka jälkeen katseli “ohimennen” kiertäen minua - aina kuitenkin itseni vaihtaessa katsekontaktin poispäin hänen suunnastaan pystyin näkemään sivukulmasta miten hän tarkasteli kenkiäni ja vaatteita. Ensimmäisten sekuntien silmäkontaktista ei tietoakaan, mutta silti tilanteesta jäi hyvä mieli.
Moni varmasti miettii, erityisesti feminiinisempi sukupuoli, että toimin väärin ja epärehdisti - tunnustan sen itsekin. Jotenkin tälläinen toimintapa on iskostunut mieleen ja sitä on vaikea kitkeä pois, tuskinpa se ikinä edes tuleekaan sieltä katoamaan. Ainoa asia joka tämänkin todellisesti aiheuttaa ja tekee kaikesta houkuttelevampaa, vaikkei se sitä olekaan, on se että tyttöystäväni on nytkin yli 150 kilometrin päässä - sellaisella alueella, sillä rajalla ettei jokapäiväinen näkeminen ole mahdollista. Jos hän asuisi kanssani ja olisi joka ilta kanssani nukkumaanmennessä ja kotiintullessani ei todellakaan olisi epäilystä ettenkö osaisi käyttäytyä. Edellämainitussa kuitenkin on aina haittapuolensa, tai pelkonsa, se että se kaikki onkin pelkästään sitoutumista, tottumista siihen että toinen on siinä ja sitten virheellisesti sitä luuleekin rakkaudeksi vaikka todellisuudessa on vain välittämistä ja toisen läheisyyteen tottumista. Se onkin se asia johon kaikki vastaa ettei koskaan tahdo sitä, mutta entä jos se kaikki onkin rakkautta - mikä määrittelee rakkauden, onko sellaista edes olemassa. Se lähtökohtaisesti mielestäni määräytyy jokaisen omalla tavalla, se elää sen mukaan minkälainen ihminen itse on. Hankalaa mutta tiedän kyllä etten ole omasta parisuhteestani vielä hetkeen (toivottavasti en aikoihin) karkaamassa vaikka välillä mieli sitä harkitseekin.
Biisilista (vol. ??):
Elastinen feat. Sami Saari - Yks Plus Yks
Elastinen - Peli Seis
Elastinen - Yks Ja Ainoo
Elastinen - Myöhästä
Elastinen feat. Illi - Tila Haltuun
-e
1. marraskuuta 2007 kello 14.16
Nyt ei kyllä voi muuta kuin ihmetellä.. Tuon ikäinen (poislue ikärasismi) miessukupuolta edustava henkilö, joka tuottaa tällaista tekstiä?! Ja kun huomioon ottaa vielä ripauksen muotia rivien välissä, on tällainen muotiaddiktoitunut naissukupuolta edustava henkilö täysin puulla päähän lyöty. En ole feministi, mutta harvemmin tällaisia helmiä löytyy.
-> Pointsit ehdottomasti tälle herralle ja yksi vakkarilukija lisää.
2. marraskuuta 2007 kello 0.31
Suurkiitokset kehuista, joutuu tunnustamaan että tuntuu hyvältä kuulla tekstin olevan mielenkiintoista, loppupeleissähän se kun on suoraa ajatusta ja tapahtumaa omasta elämästä.
Muotia todellakin on vain se ripaus, tarkoitus aluksi oli ottaa se jokaiseen postaukseen mutteihän siitä tunnetusti tule mitään kun ei itseään pakota siihen. Vakkarilukijalle peukkua vaikken tätä tunnettavuuden takia kirjoittelekkaan.
- e