Syyspäivä kotona ja keittiössä
Vika saikkupäivä menossa ja täytyy sanoo että pääsi taas hetkellisesti eroon kaikesta siitä mitä duunissa odottaa. Ei se vielä joulukiirettä ole mutta siinä vaiheessa kun koko henkilöstön harteille tulee tehtäväks tehdä työnkuvaohjeistukset ja oot yksi henkilöistä jotka vetää sitä niin äkkiseltään tuntuukin nopeesti harteilla. Mutta, no stress, ei siitä liikaa kannata kuumottaa, menee omalla painollaan kuitenkin. Ollu kyl tänään taas todellinen suomen syyspäivä, vettä ja keltasta lehteä vaan. Ollu kyl siinä määrin siistiä että saanu viettää aikaa Emmin kanssa ja pystynyt vaan lööbaa. Tän ansiosta saanu aikaseks että on tullu kateltua Prison Breakin neloskautta, ja kieltämättä on toi touhu edelleen yhtä koukuttavaa ja pitää messissä aivan tajuttoman hyvin. Episodi viisi kutsunee tämän postauksen jälkeen, welcome to the Scofield’s world…
Hieman patistettuna siirryin tiskien pariin tossa äsken ja totesin että nyt jos ei koskaan käyttää kaikki loput elintarvikkeet jääkaapista ja hyväkskäyttää myös pakkaseen aikoinaan duunista tuodut kebabliha-suikaleet. Sain myös maanantaina duunista sinä päivänä vanhaks menneitä pitaleipiä jotka sopi suunnitelmaan erittäin hyvin. Ihan iisillä reseptillä laitoin kebablihat pannulle ja siinä ohessa leikkailin sitten jääkaapista löytyneitä kurkunloppua ja ruukkusalaattia pieneksi. Pitaleivät paahtimeen muutamaks minuutiks että saatiin vähän pehmeyttä niihin ja sitten leipäveitsellä keskeltä kahtia. Pohjalle ihan nopeesti vaan Felixin ketsuppia ja joukkoon Citymarketin maustehyllystä ostettua viherpippurikastiketta. Päälle kebabit ja lopuks kurkut sekä salaatit ja luukku kiinni, that’s that. Helppoo, nopeeta ja kieltämättä yllättävän maukasta.
Pitakebab suomalaisittain:
4 kpl pitaleipiä
2 pss kebablihasuikaleita (Itsellä napattu pakasteista melkoisen suuresta myyntikappaleesta)
½ kurkku
Ruukkusalaatin jämät
Ketsuppia
Viherpippurikastiketta
+ sekalaiset mausteet
Taas kerran ruokaa laittaessa joutu patoamaan mielialan negatiivisuudet pään sisään. Mua rehellisesti vituttaa toi keittiö, tai keittokomero, sanotaanko suoraan lämmityskaappi oikeastaan. Surullisen pieni, mahdut lattialla ollaa puoli askelta ja toimitila käsillä on sellanen et saat händyt palamaan suht äkkiseltään, ei tossa meinaan mitään kolmen aterian menua lähdetä rakentelemaan. Surullista siinä on vaan se et mä diggaan kokata paljon, tulee lueskeltua ruokablogeja ja masennuttua kun ei ite pääse kokkailee tosissaan. Mieli meinaan tekis. Josko asia nyt kuitenkin sais muutoksen tosta alkuvuodesta kun on muutto edessä… Todetkaa itse.
Nyt viime päivinä on tullut suhteellisen kovia tsibaleita yleisesti esiin (eilen Fintelligens) ja tänään bongailin sitten Syvällä Pelissä.comin julkaiseman Tuomo & TK remixin Mari-Leenin 1987 -tsibaleesta. Tuomon ja TK:n matkaa tullut seurailtua oikeastaan siitä lähtien kun nokka joskus törmäsi netissä niihin, kaverit tekee mitä vahvimmalla karismalla biisejä ja hieman haistattaen kaikille, mitään fyysistä kun tuntuu ettei tule mutta silti biisejä tippuu aina silloin tällön. Levyä odottaessa. Käy kuuntelee tsibale: www.syvallapelissa.com / Tuomo & TK remixaa Mari-Leeniä
Toinen mielenkiinnon herättänyt kappale on Kanye West - Heartless josta laitoinkin muutama postaus sitten snippettiä esiin, kieltämättä en osaa oikeen suhtautua tähän sillä toi biitti on suht munaton ja verset aika syvältä mutta toi kertsi on mielettömän kova. En ymmärrä miten hookki voi kolahtaa noin kovin mut onhan tää ny herranjumala ihan tajuton. Tsekkaa:
Audio clip: Adobe Flash Player (version 9 or above) is required to play this audio clip. Download the latest version here. You also need to have JavaScript enabled in your browser.
Viesti on postattu
16.10.2008 kello 15:24 ja on merkitty tägeillä: duuni, elämää, hype, kämppä, musiikki, ruoka, tv, valokuvaus.
Voit seurata postauksen kommentteja RSS feedillä.
Jätä kommentti!